Uusi tutkimus: Tyypin 2 diabeteksen hoito ontuu – vaikuttava hoito toteutuu vasta puolella potilaista
Joka kymmenes suomalainen sairastaa diabetesta, ja lääkekorvauksen piirissä olevia diabeetikoita on yli 373 000. Hoidon laadulla on merkittävä vaikutus sairastuneen elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin. Uraa-uurtavan potilaskyselytutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteksen hoito kuitenkin ontuu pahasti.
31.1.2023
Diabeteksen on arvioitu lyhentävän elämää jopa 10 vuodella1. Hyvällä hoidolla on valtava merkitys: sen vaikutus elinajanodotteeseen on suurin potilailla, jotka ovat sairastuneet nuorempana ja joille kehittyy lisäsairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauti, munuaistauti, silmä- tai hermovaurioita. Diabeteksen on arvioitu vievän noin 15 prosenttia terveydenhuollon menoista kansallisesti2. Siksi hoidon vaikuttavuuteen panostaminen on tärkeä keino hillitä taudin yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia.
Hoidon toteutumisessa on kuitenkin puutteita, paljasti Diabetesliiton ja Boehringer Ingelheimin yhteistyössä Oriolan ja Apteekkariliiton kanssa toteuttama DISCO-potilaskyselytutkimus (Diabetes Insights: patient Survey to evaluate Care Optimization in Finland). Kysely tuo esiin kehittämiskohteita hoidon kohdentamisessa sekä siinä, kuinka potilaan osallistaminen ja tukeminen omahoitoon onnistuvat. Kyselyaineiston keräämiseen osallistui lähes sata Oriolan tutkimusapteekkiverkostoon kuuluvaa apteekkia. Kyselyyn vastasi yli 1 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joilla oli käytössään jokin muu diabeteslääkitys kuin pelkästään insuliini.
Kyselyn perusteella kolmella neljästä tyypin 2 diabetespotilaasta on suuri sydän- ja munuaissairauden riski. Hoitosuositusten mukaan potilaalla tulisi tällöin olla sydän- ja munuaissairauksilta suojaava diabeteslääkitys silloinkin, kun potilaan pitkäaikainen verensokeritaso on tavoitteessa. Tästä huolimatta alle puolet niistä vastaajista, joilla oli suuri riski sydän- ja verisuonitapahtumaan, sai diabeteslääkkeenään tällaista valmistetta.
Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen edistää hoidon vaikuttavuutta
Lisäksi kyselystä nousee esille selkeä tarve ottaa tyypin 2 diabetesta sairastavat mukaan hoitosuunnitelman tekoon. Vastaajista vain kolmannes tunnisti, että heillä olisi kirjallinen hoitosuunnitelma. Lisäksi potilaan viimeisimmästä vastaanottokäynnistä oli yhtä kauan aikaa riippumatta siitä, mikä hänen yksilöllinen riskitasonsa oli.
Potilaan yksilöllisen riskin ja hoidon tarpeen tunnistaminen on avainasemassa resurssien ja hoitokeinojen kohdentamisessa, kun hoidon kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan. Väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, jolloin hoidon yksilöllisestä kohdentamisesta ja sen kustannusvaikuttavuudesta tulee entistä tärkeämpää.
”Potilaan näkökulman huomioiminen lääkehoidon vaikuttavuustutkimuksissa on tärkeää, jotta hoitokäytännöistä ja hoitoon sitoutumisesta saadaan kokonaisvaltaista tietoa. Oriolan tutkimusapteekkiverkosto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen valmis tutkimusympäristö potilaiden raportoiman tiedon keräämiseen. Tutkimusyhteistyömme apteekkien kanssa tukee arvoperustaista terveydenhuoltoa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa hoidon suunnittelussa”, sanoo Timo Purmonen, Oriolan Data-Driven Business and Market Access -palvelujen johtaja.
Diabetes Insights: patient Survey to evaluate Care Optimization in Finland -kyselytutkimuksen tuloksia on esitelty tarkemmin Lääkärilehdessä 26.1.2023 julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Muut lähteet
1 National_Service_Framework_for_Diabetes.pdf (publishing.service.gov.uk)
2 Tyypin 2 diabetes, Käypä hoito -suositus
