Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Oriolan liiketoimintaan kohdistuu lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät markkinoiden epävakauteen. Niihin kuuluvat kustannusinflaatio, palkkainflaatio ja työmarkkinarajoitukset, raaka-ainepulasta ja toimitusketjujen epävakaudesta aiheutuvat tuotteiden saatavuushaasteet sekä sähköpula. Lisäksi yhteiskunnan kriittisille alueille kohdistuvien verkkohyökkäysten odotetaan lisääntyvän nykyisessä kiristyneessä geopoliittisessa ympäristössä. Nämä tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi Oriolan toimintoihin, liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Oriolan on määritetty olevan Euroopan parlamentin kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin (2022/2557) mukainen kriittinen yhtiö. Täyden palvelun terveydenhuollon jakelijoiden määrittäminen kriittiseksi infrastruktuuriksi vähentää Oriolan riskejä. Direktiivi on tullut voimaan 16.1.2023 ja se on pantava täytäntöön kansallisella tasolla. Suomi on edistynyt direktiivin (2022/2557) täytäntöönpanossa. Suomessa kansallinen täytäntöönpano eteni vuoden 2025 aikana, jolloin hyväksyttiin myös laki direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Laki tuli voimaan 1.7.2025. Lainsäädäntö sisältää säännöksiä kriittisten yhtiöiden tunnistamisesta ja niille asetetuista velvoitteista. Ruotsi ei ole vielä saattanut direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on virallisesti määriteltävä kriittiset yhtiöt heinäkuuhun 2026 mennessä olemassa olevien kansallisten turvallisuus-, varautumis- ja resilienssikehysten pohjalta, mikä voi vaikuttaa valvontakäytäntöihin ja vaatimustenmukaisuusvaatimuksiin.

Oriolan jatkuvuussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää kriittisiä toimintoja myös odottamattomien haasteiden tullessa eteen. Se kattaa myös toimenpiteet näiden toimintojen uudelleenrakentamiseksi ja palauttamiseksi häiriöiden sattuessa. Hyvin määriteltyjen menettelyjen ja jäsenneltyjen menetelmien avulla Oriola vahvistaa valmiuksiaan vastata asiakkaiden vaatimuksiin, varmistaa kannattavuus ja tukea yhteiskunnan tarpeita. Vuoden 2025 aikana jatkuvuussuunnittelumallia kehitettiin edelleen vastauksena geopoliittisen ja turvallisuusympäristön muutoksiin.

Varmistamalla kriittisten terveydenhuoltotuotteiden saatavuuden ja luotettavan jakelun myös haastavissa olosuhteissa Oriola on tärkeä toimija yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ja valmiuden kannalta. Tämä tarkoittaa, että kansallisten uhkakuvien ja turvallisuussuojalainsäädännön kehitys vaikuttaa sekä yrityksen riskialttiuteen että sen mahdollisuuksiin.

Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä, jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Oriolan kannattavuuteen. Oriolalla on käynnissä IT-järjestelmähankkeita. Yhtiö on määritellyt IT-projekteille ja muille merkittäville projekteille omat riskienhallintasuunnitelmat ja pyrkii varmistamaan saumattomat käyttöönotot huolellisella valmiussuunnittelulla.

Oriolan jakelukyky on riippuvainen hyvin toimivista jakelukeskuksista, automaatiosta ja tietojärjestelmistä. Järjestelmien mahdolliset pitkä- tai lyhytaikaiset toimintahäiriöt voivat vaikuttaa Oriolan keräilytarkkuuteen.

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa, valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Oriolan ennakoiva riskienhallinta, strategian mukauttaminen sääntelymuutoksiin ja liiketoiminnan vahvempi häiriönsietokyky antavat yhtiölle hyvät edellytykset kestävään tulokseen. Jatkuva keskittyminen ESG-riskeihin, taloudelliseen vakauteen ja toimitusketjun luotettavuuteen tukee organisaation pitkän aikavälin menestystä.

Julkaistu vuoden 2025 tilinpäätöstiedotteessa 25.2.2026.